8 Odottavan aika on pitkä

"Mitä mietit?" havahdun Gabriellen kysymykseen.
"Tätä kaikkea", vastaan hetken päästä. Gabby kurkottaa kädellään ja koskettaa minua hellästi kasvoihin.
"Ethän kadu tätä?" Gabby kysyy ja samalla hänen äänensävynsä muuttuu huomattavasti vakavampaan suuntaan.
"Minä myönnän, olen miettinyt tuota kysymystä. Mutta kaiken pohdinnan jälkeen, en kadu mitään meihin liittyvää", selitän.

"Minä olen miettinyt", Gabrielle aloittaa ja tuijottaa minua suoraan silmiin.
"Mitä?" kysyn, kun hän ei jatka lausettaan suoraan.
"Mitä meidän välillämme on? Minä asun täällä ja me vietämme aikaa oikeastaan koko ajan yhdessä. Olemmeko siis oikeasti yhdessä, vai mitä?" Gabby kyselee ja minäkin alan oikeasti pohtia asiaa.
"Me ei tosiaankaan olla sovittu mitään, mutta ehkä voisi sanoa että me ollaan yhdessä", ehdotan ja Gabbyn suupielet nousevat hieman.
"Se käy, poikaystävä", Gabby lausuu ja naurahtaa heti perään.

"Miksi minä alan nyt sitten kutsua sinua? Tyttöystäväksikö?" kysyn hieman huvittuneena.
"Ehkä se kuulostaa vähän hassulta. Sano vain Gabby", Gabrielle sanoo.
"Nyt kun me pohdimme näitä nimiä, niin pitäisikö meidän pohtia lastenkin nimiä?" kysyn ja vakavoidun hieman.
"Voidaanhan me niitäkin miettiä. Onko sinulla mitään ideoita?" Gabby kysyy.
"Miten olisi Chris Jr. ainakin yhden pojan nimeksi?" ehdotan.
"Ei todellakaan. Niin ja miten niin yhden pojan nimeksi?" Gabrielle naurahtaa.
"Minulla on sellainen vaisto, että meille on tulossa kolme poikaa", sanon.
"Sinä olet väärässä. Minulla on sellainen vaisto, että meille on tulossa kaksi tyttöä ja yksi poika", Gabby naurahtaa jälleen.
"Kaksi tyttöä? En tiedä selviäisinkö ikinä heidän kasvatuksestaan", huokaan.
"Kyllä sinä selviäisit, me selviäisimme yhdessä", Gabby hymyilee.

******

Kuukaudet kuluvat eteenpäin välillä nopeammin, välillä taas hitaammin. Oikeastaan minun mielestäni aika kuluu kuin siivillä, mutta Gabbyn mielestä aika matelee. Ehkä hänen mielipiteensä johtuu kasvavasta vatsasta, joka on kuulemma aivan valtava. Gabby on myös sitä mieltä, että hän on kohta norsun kokoinen. Minä olen tietenkin yrittänyt kieltää nämä mietteet ja yrittännyt kehua häntä, mutta raskaana olevat naiset, he ovat erittäin vaikeita ja itsepäisiä tapauksia.

Kaiken väsymyksen, kipujen, kiukkuisuuden ja itsepäisyyden lisäksi täytyy mainita mielialan vaihtelut. Joku viaton kommentti saattaa pilata koko päivän ja yksi mainos saattaa saada aikaan itkukohtauksen, jolle ei näy loppua pitkään aikaan. Niin ja minä en todellakaan ole hyvä itkevien naisten kanssa. Se saa oloni vain erittäin epämukavaksi. Onneksi niistäkin tilanteista on selvitty.

Oikeastaan sen jälkeen, kun Gabby muutti kotiimme, olemme olleet jatkuvasti yhdessä. Sain kyllä yhdestä toimistosta töitä ja olen käynyt töissä, mutta kaikki vapaa-aika menee Gabbyn kanssa. Tavallaan tottakai nautin siitä ja haluankin viettää hänen kanssaan aikaa, mutta välillä se on ahdistavaa. Välillä haluaisin vain viettää edes yhden päivän ihan yksin, mutta se ei vain tunnu vaihtoehdolta tällä hetkellä.

Minusta tuntuu, että minun täytyy olla koko ajan paikalla, jos jotain vaikka tapahtuisi. Jotta en enää mokaisi. Ehkä minusta vain tuntuu, että minulla alkaa olla liikaa menetettävää. En halua enää pelätä menettäväni Gabbyn ja meidän lapsemme. Nyt pelissä on liikaa tunteita.

On uskomatonta, kuinka kaikki on muuttunut noin puolessa vuodessa. Ehkä olen kasvanut vähän? En minä nyt edes haluaisi roikkua joka ilta baareissa eri naisten kanssa. Nyt on ihan hyvä, vaikka olenkin peloissani tulevaisuudesta. Tätäkö se isäksi tuleminen sitten teettää? Huolta ja vastuuta, ennen kuin lapset edes ovat täällä maailmassa.

Olen myös päässyt toteamaan, että jos raskaana oleva nainen haluaa jotain syömistä, hänen täytyy saada syömistä. Oli se sitten seitsemältä aamulla tai yöllä. Silloin ei auta, kuin lähteä kauppaan, oli kello mitä hyvänsä.

Viimeisimmäksi meiltä oli jäätelö loppu. Jäätelön loppuminen tuntui lähinnä maailmanlopulta, ainakin Gabbyn mielestä. Luojan kiitos kauppa oli vielä auki ja sieltä löytyi jäätelöä.

Tyydyn vain katsomaan vierestä, kuinka onnelliseksi Gabby tulee syödessään tuota jäätelöä. En haluaisi tietenkään tuijottaa, koska sekin voi johtaa vääriin ajatuksiin, mutta tavallaan en voi olla tuijottamatta. Tavallaan minua hymyilyttääkin hieman, mutta se olisi suurin virhe jonka voisin tehdä, joten keskityn vain pitämään kasvoni peruslukemilla.

Pitää vain ajatella, että Gabbyn raskautta on jäljellä enää noin kaksi ja puoli kuukautta. Se on samaan aikaan hyvin pitkä ja lyhyt aika. Ehkä sen ajan voin vielä sisimmässäni panikoida lasten syntymää ja samalla olla mahdollisimman paljon Gabbyn mieliksi. En enää koskaan halua tietää mitä seurauksia on, kun loukkaa raskaana olevaa naista. Kolmosista panikointikin oli jo suuri virhe.

Kaiken muun lisäksi, olen yrittänyt hemmotella Gabbya mahdollisuuksien mukaan. Usein olen laittanut hänelle kylvyn valmiiksi, jotta hän voisi rentoutua edes niin. Se kuulemma myös auttaa kipuihin vähän. Se myös tarkoittaa, että saan olla hetken ihan yksikseni.

******

Lopulta kaikki on kuitenkin mennyt suhteellisen hyvin. Ihme kyllä, Gabby sai myös valittua sopivat kalusteet lastenhuoneeseen, vaikka se vaatikin kymmeniä vierailuja eri liikkeissä.
"Onko nyt hyvä?" kysyn.
"Ai tämä huone vai?" Gabby kysyy keinahdellessaan tuolissa.
"Niin", vastaan.

"Tämä on nyt oikein hyvä", Gabby sanoo ja hymyilee. Voin siis huokaista helpotuksesta. Minunkin mielestä täällä kehtaa nyt ihan hyvin nukkua, ainakin toivottavasti.
"Tämä huone on täydellinen meidän pojillemme", sanon leikitellen.
"Minä en vieläkään usko, että meille tulee kolmea poikaa", Gabby toteaa.
"Minä uskon", sanon yrittäen kuulostaa mahdollisimman vakuuttavalta.

"Sehän nähdään", Gabby sanoo.
"Niihin nimiin palatakseni, oletko sinä miettinyt mitään nimiä?" kysyn. Olemme miettineet nimiä jo jonkin aikaa, mutta meidän molempien mielestä sopivia nimiä ei ole vielä löytynyt.
"Kun meille tulee se yksi poika, hänen nimensä voisi olla Joseph", Gabby sanoo ja hymyilee hieman.
"Joseph", toistan nimen uudelleen samalla kun pohdiskelen sen sopivuutta.

"Tätä täytyy vielä miettiä, mutta se voisi ainakin olla vaihtoehto", myönnän.
"No, nyt meillä on ainakin yksi mahdollinen ehdokas", Gabby toteaa ja nousee tuolista.
"Ehkä niitä tyttöjenkin nimiä pitäisi sitten miettiä, ihan vain varmuuden vuoksi", tokaisen.
"Ehkä tosiaan", Gabby sanoo.

******

Kotona oleilun lisäksi olemme Gabbyn kanssa yrittäneet viettää paljon aikaa myös ulkona ja vähän kaikkialla, Gabbyn voinnin mukaan tietysti. Olemme käyneet ihan vain kävelyllä, kuin rannalla ihailemassa maisemia. Olemme myös käyneet joissakin tapahtumissa ja kaikkialla, mitä me nyt ikinä ollaankaan keksitty.

"Mieti miten lähellä lasten syntymä on. Enää vähän yli kuukausi laskettuun aikaan, joka tarkoittaa sitä, että synnytys saattaa alkaa ihan milloin tahansa", Gabrielle pohtii innoissaan.
"Toivottavasti he nyt kuitenkin kasvaisivat ja kehittyisivät joitakin viikkoja", totean.
"Minun puolestani saisivat jo saapua maailmaan, ennen kuin kasvan enää yhtään isommaksi", Gabby huokaa.
"Muista että sinun vatsasi koko johtuu vain raskaudesta", muistutan.
"Muistetaan, muistetaan", Gabby huokaa jälleen, tällä kertaa kuitenkin pieni virne kasvoillaan.

"Meidän pitää nyt vain malttaa odottaa ja nauttia loppuajasta ihan kahdestaan", totean.
"No, ehkä minä jaksan odottaa, kun saan olla sinun kanssasi", Gabby nauraa hymy huulillaan.
"Hyvä", sanon. Katselen Gabriellea ja tuota hymyä hänen kasvoillaan. Joskus sitä vain miettii, kuinka onnekas lopulta olen, kun saan olla hänen kanssaan.

******

Minun ja Gabbyn tutustumisen lisäksi, Gabby on päässyt tutustumaan äitiini ja siskooni. Marissan kanssa tutustuminenkin meni onneksi melko hyvin, vaikka tuleva isoäiti onkin ehkä vähän liiankin innoissaan tulevista lapsenlapsista. Toisaalta Megankin hihkui pelottavan innoissaan, hänen innostuneisuutensa pysyi kuitenkin edes jollain tavoin rajoissa.

Olemme keskustelleet paljon ja oppineet tuntemaan toisiamme paljon enemmän. Sain esimerkiksi tietää, että Gabby on ainoa lapsi ja hänen vanhempansa kuolivat auto-onnettomuudessa joitakin vuosia sitten. Hänellä ei taida muutenkaan oikein olla mitään sukua. Ehkä tavallaan minun perheestäni tulee hänenkin perhettä vielä jonain päivänä.

Ainakin tuleva isoäiti tulee pyörimään meillä varmastikin liiallisuuksiin saakka. Välillä Marissa voisi rauhoittua hieman, mutta toisaalta on mukava nähdä hänetkin onnellisena. Isän kuoleman jälkeen hän muuttui paljon negatiivisempaan suuntaan. Nyt hän on ollut paljon paremmalla tuulella. Ehkä vihdoinkin on onnellisemat ajat edessä kaikkien vastoinkäymisten jälkeen?

Olemme Gabbyn kanssa olleet yhdessä vasta vähän aikaa. Me ollaan tunnettu vasta noin yhdeksän kuukautta, eikä olla siitäkään ajasta vietetty kaikkea yhdessä. Olemme tutustuneet, mutta emme vieläkään varmasti tunne toisiamme kunnolla. Kaikki on vielä siis melko alussa, mutta haluan uskoa, että tässä on jotain pysyvämpää. Meillä on hauskaa yhdessä ja me tulemme hyvin toimeen. Ehkä se riittää tällä hetkellä.

En vielä tiedä millaista arki tulee olemaan lasten syntymän jälkeen, mutta haluan uskoa, että se ei muuta meidän välejämme ainakaan negatiiviseen suuntaan. On vaikeaa ajatella asiaa, mutta minusta tuntuu, että olen pikkuhiljaa rakastumassa Gabrielleen.

******

Hei!
Tällä hetkellä Chrisillä ja Gabriellella menee huomattavasti paremmin, ovathan he nyt virallisesti yhdessäkin. :D Ovatko he sopiva pari toisilleen? Tuleeko heidän onnensa kestämään? Pienistä raskauteen liittyvistä vaikeuksista huolimatta heillä on mennyt ainakin vielä hyvin. Ehkä ne kolmosetkin päättävät syntyä jo kohta. Onko Chrisin tai Gabriellen veikkaus lasten sukupuolesta oikea? Vai veikkatteko itse jotain muuta? :)